PÄIVI SALMINEN Rakennustarkastuspäivät järjestelijän näkökulmasta Rakennusvalvonnan väkeä pääsi vihdoin kokoontumaan Lappeenrantaan. Järjestelyt pitivät pitopaikkakunnan järjestäjiä kiireisinä ennen tapahtumaa, mutta oli hienoa järjestää hetki irti arjesta, saada työkaluja työhyvinvoinnin ylläpitoon ja mahdollisuus tavata kollegoja tiedon saannin lomassa. Juuri ennen… ”Kevätauringon säteet häikäisivät hetken tuulilasia; olen todellakin ajamassa kohti Lappeenrannan Rauhan kylpylää RTY:n Rakennustarkastuspäiville. Kymmeniä kertoja olen osallistunut, mutta nyt järjestän. Totta, nyt on se päivä, kun saan vieraakseni lähes kaksisataa kollegaa, oikein ”livenä”. Ilmassa on jännityksen kipinöintiä. Kahteen vuoteen emme ole toisiamme tavanneet kuin etäpalavereissa.” Olin jo vuosia ajatellut, että kyllä olisi mukava järjestää Rakennustarkastuspäivät kaupungissamme Lappeenrannassa, kun edellisistäkin oli kulunut…

OLLI TERIÖ Valesokkeleiden kosteusvauriokorjaukset Noin joka viidennessä suomalaisessa asunnossa on valesokkeli. Suuri osa 1970–1980-luvuilla rakennetuista pien- ja rivitalojen valesokkelirakenteista on tulossa käyttöikänsä päähän. Oulussa valesokkeleiden korjauslupahakemuksia saapuu rakennusvalvontaan keskimäärin viikoittain. Yleisin suunniteltu korjaustapa on rakenteiden uusiminen eli kengitys, mutta usein taloyhtiöillä on vaikeuksia saada rahoitusta niihin. Tarvittaisiin myös edullisempia korjaustapoja, joilla mahdollinen terveyshaitta voitaisiin ehkäistä. Tietyillä edellytyksillä myös tiivistyskorjauksella voitaisiin saavuttaa hyvä lopputulos.Valesokkeleiden korjauksiin ryhdytään hyvin monitahoisista syistä: rakennuksessa tai asunnossa on havaittu ylimääräisiä hajuja, asukkaalla on alkanut esiintymään hengitysteiden oireilua, asuntokaupan yhteydessä tehdyssä kuntotarkastuksessa on todettu riskirakenne tai mikrobivaurio tai että asuntokaupan ehdoksi on asetettu riskirakenteen korjaaminen.Korjauspäätöksen teossa korjauskustannukset…

RISTO PESONEN Hiilineutraalin rakentamisen edistäminen Kaupungit ovat edelläkävijöitä hiilineutraalin rakentamisen ja kiinteistöjen puhtaiden lämmitysratkaisujen edistämisessä.Kiinteistöjen lämmitys muuttuu vauhdilla kohti hiilineutraalisuutta ja polttoteknologian käyttö vähenee. Kun lisäksi on odotettavissa nousua kaukolämmön ja sähkön hinnassa, mahdollistaa lähdelämpö energiaomavaraisuuden henkilöiden, auringon, valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpöjen kiertäessä lämmönkierrätyskeskuksen kautta tilojen lämmittämiseen.”Pyrittäessä energian säästämiseen, on kuitenkin oleellisinta käyttää energiaa aiempaa tehokkaammin”, tiivistää hallituksen puheenjohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä.Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetaan Suomessa nykyisin jo enemmän kaukolämpöä kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Hukkalämpöjen ja lämpöpumppujen odotetaan lisääntyvän kaukolämmön tuotannossa tulevaisuudessa, ja nämä mahdollistavat myös matalalämpötilaisten järjestelmien hyödyntämisen.Euroopassa aletaan vasta nyt kääntää katseita kohti kaukolämpöä ja yhdistettyä lämmön ja sähkön…

JYRKI TARPIO Asukkaitten ja arkkitehtien näkemyksiä asuntojen joustavuudesta Asuntojen joustavuudesta eli mukautumiskyvystä erilaisiin käyttöihin ja asumistilanteisiin on puhuttu pitkään. Silti joustavia asuntoja rakennetaan melko harvoin. Miksi näin? Onko joustavuus kuitenkin vain eräiden asiasta kiinnostuneiden arkkitehtien idea, jolle rakentajat ja asukkaat eivät lopulta näe arvoa? Paneuduimme asiaan kahdessa tutkimuksessa. Kuva 1: Asukashaastatteluissa hyödynnettiin virtuaalisia kerrostaloasuntokierroksia. Tässä suuremman asunnon kierros meneillään Vantaan kaupungin 3D CAVE -virtuaalitilassa. Tilassa liikutaan peliohjaimen avulla. Kuva: Tiina HaaspuroArkkitehtien ja asukkaiden haastattelututkimuksetVaikka asuntojen joustavuudesta on keskusteltu usean vuosikymmenen ajan, joustavia asuntoja rakennetaan hyvin vähän. Sitä, miksi näin on, on Suomessa jonkin verran pohdittu (ks. Krokfors 2010 ja Hedman…