OLLI TERIÖ Valesokkeleiden kosteusvauriokorjaukset Noin joka viidennessä suomalaisessa asunnossa on valesokkeli. Suuri osa 1970–1980-luvuilla rakennetuista pien- ja rivitalojen valesokkelirakenteista on tulossa käyttöikänsä päähän. Oulussa valesokkeleiden korjauslupahakemuksia saapuu rakennusvalvontaan keskimäärin viikoittain. Yleisin suunniteltu korjaustapa on rakenteiden uusiminen eli kengitys, mutta usein taloyhtiöillä on vaikeuksia saada rahoitusta niihin. Tarvittaisiin myös edullisempia korjaustapoja, joilla mahdollinen terveyshaitta voitaisiin ehkäistä. Tietyillä edellytyksillä myös tiivistyskorjauksella voitaisiin saavuttaa hyvä lopputulos.Valesokkeleiden korjauksiin ryhdytään hyvin monitahoisista syistä: rakennuksessa tai asunnossa on havaittu ylimääräisiä hajuja, asukkaalla on alkanut esiintymään hengitysteiden oireilua, asuntokaupan yhteydessä tehdyssä kuntotarkastuksessa on todettu riskirakenne tai mikrobivaurio tai että asuntokaupan ehdoksi on asetettu riskirakenteen korjaaminen.Korjauspäätöksen teossa korjauskustannukset…
RISTO PESONEN Hiilineutraalin rakentamisen edistäminen Kaupungit ovat edelläkävijöitä hiilineutraalin rakentamisen ja kiinteistöjen puhtaiden lämmitysratkaisujen edistämisessä.Kiinteistöjen lämmitys muuttuu vauhdilla kohti hiilineutraalisuutta ja polttoteknologian käyttö vähenee. Kun lisäksi on odotettavissa nousua kaukolämmön ja sähkön hinnassa, mahdollistaa lähdelämpö energiaomavaraisuuden henkilöiden, auringon, valaistuksen ja sähkölaitteiden lämpöjen kiertäessä lämmönkierrätyskeskuksen kautta tilojen lämmittämiseen.”Pyrittäessä energian säästämiseen, on kuitenkin oleellisinta käyttää energiaa aiempaa tehokkaammin”, tiivistää hallituksen puheenjohtaja Juha Metsälä Pohjola Rakennus Oy:stä.Uusiutuvilla polttoaineilla tuotetaan Suomessa nykyisin jo enemmän kaukolämpöä kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Hukkalämpöjen ja lämpöpumppujen odotetaan lisääntyvän kaukolämmön tuotannossa tulevaisuudessa, ja nämä mahdollistavat myös matalalämpötilaisten järjestelmien hyödyntämisen.Euroopassa aletaan vasta nyt kääntää katseita kohti kaukolämpöä ja yhdistettyä lämmön ja sähkön…
JYRKI TARPIO Asukkaitten ja arkkitehtien näkemyksiä asuntojen joustavuudesta Asuntojen joustavuudesta eli mukautumiskyvystä erilaisiin käyttöihin ja asumistilanteisiin on puhuttu pitkään. Silti joustavia asuntoja rakennetaan melko harvoin. Miksi näin? Onko joustavuus kuitenkin vain eräiden asiasta kiinnostuneiden arkkitehtien idea, jolle rakentajat ja asukkaat eivät lopulta näe arvoa? Paneuduimme asiaan kahdessa tutkimuksessa. Kuva 1: Asukashaastatteluissa hyödynnettiin virtuaalisia kerrostaloasuntokierroksia. Tässä suuremman asunnon kierros meneillään Vantaan kaupungin 3D CAVE -virtuaalitilassa. Tilassa liikutaan peliohjaimen avulla. Kuva: Tiina HaaspuroArkkitehtien ja asukkaiden haastattelututkimuksetVaikka asuntojen joustavuudesta on keskusteltu usean vuosikymmenen ajan, joustavia asuntoja rakennetaan hyvin vähän. Sitä, miksi näin on, on Suomessa jonkin verran pohdittu (ks. Krokfors 2010 ja Hedman…
TAPIO KAASALAINEN Korjaamalla pitkää ikää asumiselle Väestö ikääntyy ja asumisen tarpeet muuttuvat. Jotta tähän muutokseen voidaan vastata asukkaidensa rinnalla ikääntyvässä asuinrakennuskannassa, nousee korjausrakentaminen avainasemaan. 1970-luvun Havukoski, Vantaa. Kuva: Matti KarjanojaSuomen väestöstä runsas viidennes on yli 65-vuotiaita. Vuoteen 2060 mennessä osuuden ennustetaan nousevan lähes kolmannekseen, mistä kehitys jatkuu samansuuntaisena ainakin kuluvan vuosisadan. Suurin nousu tapahtuu vanhimmissa ikäluokissa. Yksilötasolla toimintarajoitteet eivät mitä ilmeisimmin saavu kalenteria katsoen, mutta keskimäärin niiden ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Täten väestörakenteen muutos heijastuu väistämättä myös asumisen tarpeisiin. Vaikka suuri osa ikääntyneistä asuu yhä pientaloissa, on kaupunki- ja etenkin kerrostaloasuminen nousussa erityisesti vanhimmissa ikäluokissa.Väestön ohella pitkää ikää soisi myös…