TAPIO KAASALAINEN Korjaamalla pitkää ikää asumiselle Väestö ikääntyy ja asumisen tarpeet muuttuvat. Jotta tähän muutokseen voidaan vastata asukkaidensa rinnalla ikääntyvässä asuinrakennuskannassa, nousee korjausrakentaminen avainasemaan. 1970-luvun Havukoski, Vantaa. Kuva: Matti KarjanojaSuomen väestöstä runsas viidennes on yli 65-vuotiaita. Vuoteen 2060 mennessä osuuden ennustetaan nousevan lähes kolmannekseen, mistä kehitys jatkuu samansuuntaisena ainakin kuluvan vuosisadan. Suurin nousu tapahtuu vanhimmissa ikäluokissa. Yksilötasolla toimintarajoitteet eivät mitä ilmeisimmin saavu kalenteria katsoen, mutta keskimäärin niiden ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä. Täten väestörakenteen muutos heijastuu väistämättä myös asumisen tarpeisiin. Vaikka suuri osa ikääntyneistä asuu yhä pientaloissa, on kaupunki- ja etenkin kerrostaloasuminen nousussa erityisesti vanhimmissa ikäluokissa.Väestön ohella pitkää ikää soisi myös…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Hiilinegatiivista hirsirakentamista Helsingin puurakentamisen näyteikkuna-alueelle Honkasuolle valmistuu seitsenasuntoinen perinnehirsitalo, jossa on testattu niin viranomaiskoneistoa kuin hiilipihiyttä.Pitkän virkauran Helsingin kaupungilla ja seurakuntayhtymässä tehnyt arkkitehti Minna Aarnio pyörittää nykyään kumppaninsa rakennusinsinööri Jukka Reinikaisen kanssa Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy:tä. Aarre Oy laittoi itsensä ja rahansa likoon ja lähti toteuttamaan vanhaa hirsirakentamisperinnettä kunnioittaen ekologista rivitaloa. Projekti on vaatinut sisua ja uskallusta. Taloudellinen yhtälö ei myöskään noudata totuttuja kuvioita. Kaupungilta vuokrattu tontti ei kelvannut vakuudeksi eikä rahoittajapankkia meinannut löytyä. Lopulta OP uskalsi lähteä leikkiin mukaan kohtuullisella korolla.Asunto-osakeyhtiömuotoinen kohde ei kuitenkaan sopinut RS-järjestelmään. Käytännössä se tarkoittaa, että lopulliset kauppakirjat asunnoista pystytään tekemään vasta kun rakennusvalvonta…

ULLA VAHTERA Asumisen aallokossa Asuinympäristön aallonpohja on saavutettu, mutta 2000-lukuun sisältyy myös ilahduttavia high lighteja.Jo muutaman vuoden ajan on painokkaasti ollut esillä huoli asumisen laadusta. Huolesta huolimatta syöksykierre on jatkunut. Enää ei voi alleviivata vain asumisviihtyvyyttä, sillä uusin asuntotuotanto on jo vaarallista.Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta säätää: ”Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävän kautta liikkumiskyvytön henkilö paareilla”. Valtioneuvoston asetusta rakennuksen esteettömyydestä noudatetaan suunnittelemalla porrashuoneet minimissään 1500 mm leveiksi. Näistä molemmista on lähdetty poikkeamaan ilman, että poikkeamille on haettu lupaa.Noloa, että vasta kun rakennusvalvonta alkoi edellyttää paarikuljetuskaavioita, asia nousi esille. Paljastui, että 1500 mm leveille käytäville on tunkeutunut kuiluja, ovet aukeavat…

TAPIO KAASALAINEN, KATJA MAUNUNAHO, TARU LEHTINEN Laadukas asunto tukee arjen muutoksissa Yksilölliset ja yhteiskunnalliset muutokset pitävät myös asumisen tarpeet jatkuvassa muutoksessa. Valoisa, kalustettava, yksityisyyden säätelyn mahdollistava ja mukautuva asuntokanta tukee hyvää arkea ja muodostaa kestävää rakennettua ympäristöä.Asumisessa ihminen toteuttaa yksityisen suojan ja toisaalta yhdessäolon tarpeitaan sekä laajemmin katsottuna kiinnittyy osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Lukuisten ulottuvuuksiensa kautta asuminen arjen käytäntöineen on alati muutoksessa erilaisilla, keskenään limittyvillä aikajänteillä. Yksilön ja asuntokunnan tasolla muutoksia voi tapahtua esimerkiksi työllisyystilanteessa, terveydentilassa tai perheen kokoonpanossa, yhteiskunnan tasolla esimerkiksi väestörakenteessa ja asuntotuotannossa. Kuten koronapandemia osoitti, mittavatkin muutokset voivat olla hyvinkin äkillisiä.Rakennettu ympäristö ei ole kokonaisvaltaisesti kestävää, mikäli se…