TUIRE PÖLKKI Topten-ohjekortit korjaamisen tukena Erityisesti julkisten rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset nousevat julkisuudessa herkästi puheenaiheeksi. Erinäiset syyt aiheuttavat hyvin ikäviäkin seurauksia rakennukselle ja usein korjaustarve kasvaa rakennuksen puutteellisen ylläpidon vuoksi. Viimeistään käyttäjien sisäilmasta oirehtiminen pakottaa selvittämään ongelmien syitä ja seurauksia. Rakennusvalvontojen yhteinen Topten Korjausrakentamisen työryhmä on perustettu auttamaan nimenomaan korjausrakentamisen yhteistyötä eri rakennusalan ammattilaisten kesken. 100-vuotiaan hirsirakenteisen talonpoikaistalon puurakenteinen alapohja on pahoin mikrobivaurioitunut mm. puutteellisen alapohjan tuuletuksen vuoksi. Perustukset on tehty kivimuurien päälle ja maan päälle on asennettu lautalattia, tila on toiminut aikoinaan perunakellarina.Topten-työskentelyn taustaaTopten käytännöt on perustettu alun perin uudisrakentamiselle yhteisten käytäntöjen ja lain sekä asetusten tulkintojen yhtenäistämiseksi maanlaajuisesti.…
LEENA JASKANEN Korjaushankkeissa lupa kokeiluihin? Rakentamislakiuudistus eteni 15.9.2022 hallituksen esityksestä eduskunnan käsittelyyn. Esitys rakentamislaiksi on sisältänyt monia hyviä ajatuksia lehden teemaan, korjausrakentamiseen liittyen – mm. kiertotalouden, hiilineutraalisuuden ja rakennusten elinkaaren lisäämisellä. Uudistukset tukevat monen kaupungin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavat rakennusvalvontojen toiminnan painopisteisiin. Viranomaispalveluille tämä tarkoittaa uusia tehtäviä.Korjausrakentamisen rakennusvalvontatehtäviin liittyviä linjauksia alustetaan ensimmäisen kerran lokakuun alussa Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timon vetämässä Topten-seminaarissa. Espoon Hanasaareen kokoontuu rakentamisen yhtenäisten käytäntöjen verkosto kuulemaan ympäristöministeriön ajankohtaiskatsausta sekä järjestäytymään linjausten yhtenäistämiseksi. Hanasaaren kongressihotelli ja ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on kaunis esimerkki kerroksellisesta korjaushankkeesta. Hanaholmen, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.Korjaamisen rakennusvalvontaa kiinnostavat kohdat ovat useimmiten teknisiä, perustuvat…
PEKKA PAJUNIEMI Putkiremontti suunnittelijan näkökulmasta Putkiremontit puhuttavat meitä monia suomalaisia. Siihen liittyy epäilyjä ja jopa pelkoja epäonnistumisesta eikä vähiten kustannusten karkaamisesta alkuperäisin budjetoidusta. Vanha suomalainen sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, antaa hyvät edellytykset onnistuneelle remontille.Ikääntyvissä kerrostaloissa esiintyy lukuisia haasteita. Järjestelmät rapautuvat ikääntyessään ja vääjäämättä niille on tehtävä toimenpiteitä. Usein suunnittelijana törmäämme kiinteistöihin, joissa on laiminlyöty ylläpito. Rakennuksissa on elinkaaren aikana myös tehty pienimuotoisia remontteja ja niitä ei ole dokumentoitu asiallisesti tai niistä ei ole mitään muuta tietoa kuin muistikuvia. Järjestelmät eivät vastaa tämän päivän tarpeita ja usein esiintyy jopa turvallisuusriskejä. Remontti onkin sijoitus tulevaisuuteen ja sillä nostetaan asunnon arvoa…
MATTI KARJANOJA Tapiolan uimahalli – uudestaan Uimahallissa käynti oli paitsi liikunnallinen kokemus myös vahva visuaalinen nautinto. Hallin avaruus ja valoisuus tuottivat puhdasta iloa. Keväisenä pakkaspäivänä aurinko paistoi upeasti suuren lasiseinän läpi ja sai veden turkoosin hohtamaan. Mielikuvituksen voimin tunsi uivansa Välimeren vesissä. Kun ui selkää ja lähestyi hyppytorneja, sai näkyviin kupolin ja palasen sinistä taivasta. Suomen ensimmäinen uimahalli valmistui 1928 Helsinkiin, Yrjönkadulle. Seuraavat valmistuivat 1950-luvun puolessavälissä: Turun uimahalli 1954, Jyväskylän uimahalli 1955, Tampereen Pyynikin uimahalli 1956 ja Lahden uimahalli 1956. Pääkaupunkiseudun ensimmäinen uimahalli Yrjönkadun jälkeen oli marraskuussa 1965 käyttöön otettu Tapiolan uimahalli, jonka odotettua suurempi suosio vaikutti Espoon kauppalan päätökseen…