LAURI JÄÄSKELÄINEN Ilo olla ilmastopääkaupungissa Kahdeksantoista vuoden tauon jälkeen Lappeenranta isännöi – tai pikemminkin emännöi – Rakennustarkastuspäiviä 23.–25.3.2022. Etelä-Karjalan maakunnallinen keskus on profiloitunut viime vuosina Suomen ilmastopääkaupunkina. Pääsihteeri Markku Hienonen (vas.) jatkaa uuden puheenjohtajan aisaparina. Pekka Seppälä (oik.) voi jättää puheenjohtajan tehtävät luottavaisin mielin. Pekka Seppälä kukitettiin RTY:n kunniajäseneksi nro 19 ja Markku Hienonen kunniajäseneksi nro 20.Lappeenrannassa juhlittiin samalla Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n 60-vuotistaivalta. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toivotti osallistujat tervetulleeksi ympäristö- ja energiasektorilla edelläkävijän roolia hankkineeseen ja eurooppalaisilla palkinnoilla tunnustusta saaneeseen 73 000 asukkaan korkeakoulukaupunkiin. Euroopan neljänneksi suurimman ja Suomen suurimman järvialtaan Saimaan aallot huuhtelevat Lappeenrannan rantoja tuhannen kilometrin edestä. Kaupunki on…

AJANKOHTAISTA Saanko esitellä – johtokunnan uusi kokoonpano! Vastavalittu johtokunta esittäytyy Rakennustarkastuspäivien iltatilaisuudessa. Lavalla: Risto Levanto, Pekka Seppälä, Paula Frank, Tiina Reponen, Jukka Hyttinen, Päivi Salminen, Leena Salmelainen, Jouni Vastamäki, Petri Perkiömäki, Markku Aro ja Leena Jaskanen. Kuva: Matti KarjanojaRakennustarkastusyhdistys RTY ry:n uusi johtokunta valittiin Lappeenrannassa järjestetyssä vuosikokouksessa 23.3.2022. Vaalitoimikunnan esityksen mukaisesti yhdistykselle valittiin myös uusi puheenjohtaja Risto Levanto. Varapuheenjohtajana jatkaa Leena Salmelainen.Yhdistyksen tuore puheenjohtaja sekä johtokunnan vaihtunut kokoonpano esittäytyvät vastaamalla muutamaan omaan työ- ja yhdistysrooliin liittyvään kysymykseen.Risto LevantoRTY:n puheenjohtaja, rakennusvalvontapäällikkö, Vantaa1. Mikä rakennusvalvontatyössä juuri sinua kiinnostaa?Mahdollisuutta seurata rakentamista varsin monipuolisesti, vaikuttaa ja kehittää tulkintoja ja prosesseja ja näiden kautta toivottavasti…

HARRI AAVAHARJU Happi loppuu ja vetää! Rakentamisen eri osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että rakennuksessa, asunnossa tai huoneistossa ei voi oleskella ja asua, ellei siellä ole toimivaa ilmanvaihtoa. Peruasiasta siis ollaan yksimielisiä, mutta keinoja, ratkaisuja ja mielipiteitä sen saavuttamiseksi esitetään eri lähtökohdista varmuudella, jonka mielipiteen vapaus mahdollistaa. Ilmanvaihdon tehokkuutta voidaan mitata ja verrata suunnitelmissa esitettyihin arvoihin. Loppukäyttäjän tyytyväisyys kuitenkin tulee harvemmin rakennusvalvonnan tietoon. Ranta-Tampellan huoneistokohtaisen ilmanvaihtoratkaisun päätelaitteita julkisivulla.Vuoden 2018 asetusmuutosAsetusmuutoksesta on kulunut neljä vuotta ja myös ilmanvaihtosasetuksen tulkinnoista käydään jatkuvaa keskustelua rakennushankkeeseen ryhtyvien, LVI-suunnittelijoiden ja rakennusvalvontojen kesken. Asetustekstiä tulee noudattaa ja lainlaatijalta on turha odottaa tulkintoja. Topten laatii kortteja ja…

SINI SAARIMAA Asuinrakennusten laadun arviointimenetelmä edistyy Rakennustietokonsernissa on tekeillä arviointimenetelmä, josta hyötyy koko kiinteistö- ja rakennusala. Menetelmään luodaan indikaattoreita, jolla voidaan arvioida myös vaikeasti määriteltäviä asuinrakennusten laadun osa-alueita, kuten rakennuksen toimivuuteen eri tilanteissa, terveellisyyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja vaivattomaan käyttöön liittyviä seikkoja käyttäjän toimintakyvystä riippumatta.Viihtyisyys, käytettävyys ja pitkä käyttöikä osana kestävyystavoitteitaHaastattelen parhaillaan suomalaisia asuntorakentamisen parissa toimivia ammattilaisia kysyen heiltä uudiskerrostalokohteiden tavoitteiden määrittelystä, seurannasta ja arvioinnista. Asuinrakennusten laadun arvioiminen koetaan vaikeaksi – erityisesti sellaisten osa-alueiden osalta, jotka liittyvät niiden käytettävyyden eri ulottuvuuksiin ja pitkään käyttöikään, vaikka ne ovat oleellinen osa yhä tärkeämpää rakennetun ympäristön kestävyys- ja kiertotalousajattelua. Kestävyyden sosiaalisia ulottuvuuksia: laatua, käytettävyyttä…