JANNE RAJALA Asuntosuunnittelu muutoksessa Viranomaisen rooli ja tehtävät asumisen laadunedistämisessä sekä asumisen ja työnteon suuressa muutoksessa.Työ- ja vapaa-ajan sekä asunnon välinen fyysinen raja on sisätiloissa tehtävästä toimistotyöstä ollut jo pitkään häviämässä ja viimeistään koronaepidemian myötä käytännössä kokonaan poistunut.Etä- ja lähityön vuorottelusta on tullut toimistotyössä pysyvä työskentelytapa ja useissa ammateissa on siirrytty kokonaan etätyöhön, jolloin asunnosta on tullut joko pysyvä tai toinen työnteon paikka.Etätyön vaatimukset tulee huomioida myös asuntosuunnittelun tilaratkaisuissa ja mitoituksessa sekä tilankäyttötarpeissa ja sijoittelussa siten, että asunnossa on rauhallinen, muusta asunnosta erotettava, viihtyisä paikka työnteolle – eli tila työpöydälle ja tuolille sekä tarvittaville työvälineille.Asiakastyössä tarvitaan henkilökohtaisia tapaamisia varten neuvottelutila,…

PÄÄKIRJOITUS Koti vai kasarmi? 1950-luvun asuntoarkkitehtuurin julkisivu- ja tilasuunnittelu ihastuttaa: huonetilan voi kalustaa monin eri tavoin; asuinhuoneet sopivat perheen erilaisiin käyttötarpeisiin. Tilamitoitus on tähän juuri riittävää, vaikka lähes minimissä. Julkisivujen jäsentelyt ovat eleettömän rauhallisia, materiaaleiltaan ja rakennusosiltaan yksinkertaisia. Maantasokerrosten ja sisäänkäyntien käsittelyissä on miellyttävää pienipiirteisyyttä.Sodan jälkeen asunto- ja asemakaavakysymysten ratkaisemisessa aiemmin ilmenneitä ongelmia nostettiin kriittisesti esiin vuoden 1946 julkaisussa Koti vaiko kasarmi lapsillemme. Väkiluvun ja taloudellisen kasvun myötä kasvaneen asuntotuotannon ideaaleiksi nousivat Heikki von Hertzenin pamfletin myötä valoisuus, maaseutumainen vehreys ja väljyys. Tapiolan puutarhakaupunki toteutti asuntopolitiikan tavoitteita paremman perhearjen olosuhteiksi. Vantaan Kartanonkoski ja Keimolanmäki.Asumisen laadun kritiikki etenee aikakausittain – uudet…

PÄIVI SALMINEN Rakennustarkastuspäivät järjestelijän näkökulmasta Rakennusvalvonnan väkeä pääsi vihdoin kokoontumaan Lappeenrantaan. Järjestelyt pitivät pitopaikkakunnan järjestäjiä kiireisinä ennen tapahtumaa, mutta oli hienoa järjestää hetki irti arjesta, saada työkaluja työhyvinvoinnin ylläpitoon ja mahdollisuus tavata kollegoja tiedon saannin lomassa. Juuri ennen… ”Kevätauringon säteet häikäisivät hetken tuulilasia; olen todellakin ajamassa kohti Lappeenrannan Rauhan kylpylää RTY:n Rakennustarkastuspäiville. Kymmeniä kertoja olen osallistunut, mutta nyt järjestän. Totta, nyt on se päivä, kun saan vieraakseni lähes kaksisataa kollegaa, oikein ”livenä”. Ilmassa on jännityksen kipinöintiä. Kahteen vuoteen emme ole toisiamme tavanneet kuin etäpalavereissa.” Olin jo vuosia ajatellut, että kyllä olisi mukava järjestää Rakennustarkastuspäivät kaupungissamme Lappeenrannassa, kun edellisistäkin oli kulunut…

OLLI TERIÖ Valesokkeleiden kosteusvauriokorjaukset Noin joka viidennessä suomalaisessa asunnossa on valesokkeli. Suuri osa 1970–1980-luvuilla rakennetuista pien- ja rivitalojen valesokkelirakenteista on tulossa käyttöikänsä päähän. Oulussa valesokkeleiden korjauslupahakemuksia saapuu rakennusvalvontaan keskimäärin viikoittain. Yleisin suunniteltu korjaustapa on rakenteiden uusiminen eli kengitys, mutta usein taloyhtiöillä on vaikeuksia saada rahoitusta niihin. Tarvittaisiin myös edullisempia korjaustapoja, joilla mahdollinen terveyshaitta voitaisiin ehkäistä. Tietyillä edellytyksillä myös tiivistyskorjauksella voitaisiin saavuttaa hyvä lopputulos.Valesokkeleiden korjauksiin ryhdytään hyvin monitahoisista syistä: rakennuksessa tai asunnossa on havaittu ylimääräisiä hajuja, asukkaalla on alkanut esiintymään hengitysteiden oireilua, asuntokaupan yhteydessä tehdyssä kuntotarkastuksessa on todettu riskirakenne tai mikrobivaurio tai että asuntokaupan ehdoksi on asetettu riskirakenteen korjaaminen.Korjauspäätöksen teossa korjauskustannukset…