KLAUS VILJANEN Lämmin ja terve talo Suomessa on vakiintunut käytäntö toteuttaa rakennusten ulkovaippa erittäin paksulla lämmöneristekerroksella. Mitä rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, jotta rakennuksen ulkovaipan kosteustekninen toiminta on hyvällä tasolla? Rakennuksen ulkovaipan lämmöneristävyydellä on merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen ja siten myös rakennuksen käytön aikaisiin ilmastovaikutuksiin. Suomessa on vuodesta 2010 ollut käytössä erittäin matalat ulkovaipan lämmönläpäisykertoimen vertailuarvot, jotka ovat jopa maailmanlaajuisesti vertailtuna matalimmasta päästä.Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuus vaikuttaa rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan monella tapaa. Suomessa onkin puhuttu kosteusriskeistä, jotka liittyvät ulkovaipan kasvavaan eristepaksuuteen. On kuitenkin erittäin vaikeaa arvioida yleisellä tasolla, mitä riskejä mahdollisesti aiheeseen liittyy.Kiinnostuttuani hyvin eristettyjen rakenteiden kosteusturvallisuudesta viime…

JUHA VINHA Tutkimuksen avulla hyviä rakenneratkaisuja Rakennusfysiikan merkitys on kasvanut rakentamisessa jatkuvasti 50 vuoden aikana ja erityisesti viimeisten 15 vuoden kuluessa. Ilmastonmuutos, energiatehokkuuden vaatimukset ja rakenteissa toistuvat vauriot ovat tehneet tutkimuksesta merkittävän tekijän osana hyvää suunnittelua ja kestäviä rakenneratkaisuja.Energiakriisi ja virheelliset rakenneratkaisutLähtökohtana rakennusfysiikan kehitykselle Suomessa oli 70-luvun alun energiakriisi. Sen myötä rakennusten parempaan lämmöneristämiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämän seurauksena rakenneratkaisuja muutettiin. Samalla käyttöön tuli myös monia uusia ratkaisuja, kuten tasakatot, tiili-villa-tiiliseinät, valesokkelit ja kaksoislaatta-alapohjat.Rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta ei ollut kuitenkaan riittävästi tietoa ja tästä syystä seuraavien vuosikymmenten aikana tehtiin suuri määrä rakennuksia, joihin syntyi kosteus- ja homevaurioita.Rakennusfysikaalinen suunnittelu oli…

HALLA SAVISAARI Rakenneratkaisuja Rakennusarkkitehtiopintojeni loppupuolella oli tehtävänantona suunnitella kerrostalo. Halusin tehdä omani puurakenteiseksi, mutta en saanut siihen lupaa opettajilta. Pyysin perusteluja. Sain vastaukseksi vain, että “Suurin osa kerrostaloista tehdään betonisandwich-elementeistä, ja siksi teidän pitää oppia suunnittelemaan niitä.”Yritin vielä vääntää, että eikö olisi hyvä katsoa tulevaisuuteen ja antaa opiskeluaikana mahdollisuus tehdä toisin, jos joku niin haluaa. Betonin ilmastovaikutukset kuitenkin tiedettiin jo varsin hyvin. Ei onnistunut.Luin Helsingin Sanomien Viikko-liitteestä Petja Pellin juttua betonista (Ihmiskunnan suoja ja ilmaston tuho, HS Viikko 17/24). Siinä kerrottiin, että vähäpäästöisemmän betonin kysyntä on vähäistä, vaikka ilmaston kannalta parempi betoneja olisi jo saatavilla lähes kaikkiin tarpeisiin eikä niiden…

RAKENNUSTEKNIIKKA-LEHTI Vuoden 2024 rakennusalan diplomi-insinööri on rakennusfysiikan professori Juha Vinha RIL on valinnut Vuoden 2024 rakennusalan diplomi-insinööriksi Juha Vinhan, joka toimii Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professorina ja Oulun yliopiston rakennusfysiikan dosenttina. Hän on työskennellyt lähes 30 vuotta rakennusfysiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittäjänä Suomessa. RILin hallituksen mukaan Vinha täyttää erinomaisesti Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin valintakriteerit. Niitä ovat muun muassa laadukas insinööriosaaminen ja ammattikunnan arvostuksen edistäminen.”Juha Vinha on rakennusalan kiistaton ammattilainen ja auktoriteetti, joka on paitsi aina katsonut kauas tulevaisuuteen, myös herättänyt alalla keskustelua.”Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin tutkimukset ovat kolmen vuosikymmenen aikana keskittyneet rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan, rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisiin ominaisuuksiin, sisä- ja ulkoilman olosuhteisiin…